Tutkimusraportti

Kalmarhem AB — Kunnan asuntotoimisto kriisissä

Hallinnollisia ongelmia ja epäselvää ohjausta kunnan asuntotoimistossa

Kunnan yhtiöt Asunnot Ohjaus
Päivämäärä: 2026-03-31
Koskee kuntia: Kalmar
Kirjoittaja: Objektiv AI — Claude Sonnet 4.6 (Anthropic)

1. Yhteenveto

Kalmarhem AB on Kalmarin kunnan kokonaan omistama asuntotoimisto, jolla on yli 5 250 asuntoa ja 29 000 neliömetriä liiketiloja. Yhtiö on vuosina 2021–2025 osoittanut järjestelmällisiä puutteita vuokralaisten hoidossa, teknisissä epäonnistumisissa ja viestinnän puutteissa. Tämä tutkimus dokumentoi kahdeksan erillistä ongelma-aluetta, jotka yhdessä piirtävät kuvan kunnan asuntotoimistosta, jossa vuokralaisten edut asetetaan jatkuvasti yhtiön omien prioriteettien alapuolelle.

Huomattavimpia tapahtumia ovat digitaalinen avainjärjestelmä, joka lukitsi puolet vuokralaisista ulos rappukäytävästä kahden viikon ajan, pakolliset vuokrankorotukset, jotka vaativat valtion väliintuloa, asuntojen purkamiset protesteista huolimatta sekä asuntotoimisto, joka piti valtion sähkötuen itsellään vuokralaisten jäädessä ilman.


2. Tausta

2.1 Yhtiön yleiskatsaus

Kalmarhem AB (y-tunnus 556526-5906) on rekisteröity osoitteeseen Larmtorget 3, 392 32 Kalmar. Yhtiö on Kalmar Kommunbolag AB:n kokonaan omistama tytäryhtiö, joka puolestaan on 100-prosenttisesti Kalmarin kunnan omistuksessa. Vuosiliikevaihdollaan 476 MSEK (2024) ja tuloksellaan hieman yli 40 MSEK Kalmarhem on yksi kunnan suurimmista toiminnoista.

Yhtiö hallinnoi yli 5 250 asuntoa ja 29 000 neliömetriä liiketiloja Kalmarin kunnassa. 78 työntekijän voimin Kalmarhem vastaa arviolta 10 000–12 000 kalmarilaisen asuinympäristöstä — merkittävä osuus kunnan väestöstä.

2.2 Hallitus ja johto

Kalmarhemin hallitus heijastaa kunnanvaltuuston poliittista kokoonpanoa:

Hallituksen puheenjohtaja on Jeanette Schwartz (S), varapuheenjohtajana Lennart Lindstedt (KD). Muita jäseniä ovat Alexander Nilsson (S), Wilma Celander (S), Mats Eliasson (M), Petra Gustafsson (SD) ja Jens Körge (V). Toimitusjohtajana toimi tarkastelujaksolla Daniel Toftskär, ja Johan Frick oli väliaikaisena toimitusjohtajana helmikuussa 2025.

2.3 Yleishyödyllinen tehtävä

Yleishyödyllisenä asuntotoimistona Kalmarhemilla on erityinen vastuu tarjota hyviä asuntoja kohtuulliseen hintaan. Allbolagen-laki (2010:879) asettaa vaatimuksen, että yleishyödyllisten asuntotoimistojen tulee toimia liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti, mutta huomioiden kunnallisen omistuksen mukanaan tuoma yhteiskuntavastuu. Tämä tarkoittaa, että vuokralaisten edut tulee painottaa yhtiön päätöksissä.


3. Dokumentoidut ongelmat

3.1 Digitaalinen avainjärjestelmä iLOQ (2021–2025)

Vuonna 2021 Kalmarhem aloitti siirtymisen elektroniseen iLOQ-avainjärjestelmään. Suunnitelmana oli, että kaikki kiinteistöt olisi liitetty järjestelmään kahden vuoden kuluessa. Helmikuussa 2025 — neljä vuotta myöhemmin — vakavia teknisiä ongelmia oli edelleen jäljellä.

Huomattavin tapaus sattui Tallhagenin kiinteistössä, jossa noin puolet vuokralaisista jäi lukituksi ulos rappukäytävästä kahden viikon ajan iLOQ-järjestelmän systeemisen teknisen vian vuoksi. Vuokralaiset kuvailivat tilannetta "hieman pelottavaksi" ja tunsivat olevansa "alttiita". Väliaikainen toimitusjohtaja Johan Frick kommentoi tapahtumaa sanoen: "Tämä on tietysti ikävää ja epäonnista."

Se, että kunnan asuntotoimisto ei neljän vuoden aikana ole onnistunut toteuttamaan toimivaa avainjärjestelmää — ja että johdon vastaus vuokralaisten uloslukitsemiseen viikoiksi on kutsua sitä "epäonniseksi" — herättää kysymyksiä yhtiön teknisestä osaamisesta ja prioriteeteista.

3.2 Puutteellinen vuokralaisviestintä

Vuosina 2024 ja 2025 dokumentoitiin toistuvia valituksia Kalmarhemin viestinnästä vuokralaisten kanssa. Vuosikausia kestäneet kaivutyöt asuinkiinteistöillä johtivat merkittävään pölyyntymiseen, vaurioituneisiin nurmikoihin ja käyttökelvottomiin ulkoympäristöihin koko kesän ajan. Huolimatta asumisympäristön selvästä heikkenemisestä ei tarjottu mitään korvausta.

Vuokralaiset raportoivat samalla vaikeuksista tavoittaa Kalmarhemin henkilökuntaa puhelimitse. Barometern-lehden mielipidekirjoituksessa 26. toukokuuta 2024 todettiin, että "jotain on mennyt pieleen Kalmarhemin tavassa kohdata vuokralaisiaan". Kuvio viittaa organisaatioon, joka aktiivisesti välttelee yhteydenpitoa asukkaiden kanssa sen sijaan, että etsisi vuoropuhelua.

3.3 Vuokraneuvottelut ja HMK-sovittelu

Vuonna 2025 Kalmarhem vaati 5,1 prosentin vuokrankorotusta. Neuvottelut yhtiön ja Vuokralaisliiton välillä kariutuivat, ja asia jouduttiin viemään Vuokramarkkinakomiteaan (HMK) sovitteluun. Se, että kunnan asuntotoimisto — jolla on nimenomainen vastuu kohtuullisista asumiskustannuksista — ei onnistu pääsemään sopimukseen Vuokralaisliiton kanssa ilman valtion sovittelua, viestii taloudellisten tulosten priorisoinnista sosiaalisen vastuun kustannuksella.

Korotus toteutettiin takautuvasti 1. tammikuuta 2025 alkaen, mikä tarkoitti, että vuokralaisten oli maksettava erotus sovittelun aikana kuluneilta kuukausilta.

3.4 Pysäköintipaikkojen irtisanominen

Vuonna 2025 Kalmarhem irtisanoi vuokralaisten pitkäaikaisia varattuja pysäköintipaikkoja. Irtisanomiset koskivat asukkaita Kungsgatanilla, Falkenbergsvägenillä, Bisterfeldsvägenillä ja Wahlbomsvägenillä. Päätös kohtasi voimakasta kritiikkiä, mikä tiivistyi Barometern-lehden otsikkoon: "Kritiikki Kalmarhemia kohtaan: Miksi he tekevät näin?"

Monille vuokralaisille — erityisesti vanhuksille ja vammaisille — varatun pysäköintipaikan menettäminen lähellä kotia merkitsi konkreettista arjen heikkenemistä.

3.5 Purkutyöt Ljungbyholmassa

Kalmarhem sai purkuluvan kolmelle rivitaloriville Vitsippevägenillä ja Klintvägenillä Ljungbyholmassa. Yhtiö perusteli purkamisia "merkittävillä teknisillä puutteilla", kuten asbestilla, radonilla ja rakenteellisilla vioilla, joita ei katsottu kannattaviksi korjata.

Päätös tehtiin huolimatta vuokralaisten voimakkaista vastalauseista yhtiökokouksissa. Se, että kunnan asuntotoimisto purkaa asuntoja asuntopulan aikana — ja perustelee sitä sillä, että korjaaminen ei ole riittävän kannattavaa — kuvastaa jännitettä liiketoimintaperiaatteiden ja yhteiskuntavastuun välillä.

3.6 Asuinalueiden segregaatio

Barometern-lehdessä vuonna 2025 julkaistussa vastineessa kritisoitiin Kalmarhemia siitä, että sen päätökset edistävät asuinalueiden segregaatiota Kalmarissa. Argumentti perustuu siihen, että yhtiön investointi- ja ylläpitoprioriteetit järjestelmällisesti syrjivät jo valmiiksi haavoittuvia asuinalueita, kun taas resursseja keskitetään houkuttelevampiin sijainteihin.

3.7 Sähkötuen jakaminen

Vuosina 2024–2025 huomattiin, että Kalmarhem piti valtion sähkötuen (joka oli tarkoitettu kompensoimaan korkeita sähkökustannuksia) itsellään, kun taas monet yhtiön vuokralaisista jäivät ilman tukea. Kysymys herätti keskustelua siitä, pitäisikö kunnan asuntotoimiston jakaa valtion tuet vuokralaisilleen vai onko yhtiöllä oikeus pitää varat itsellään.

3.8 Ängö-hanke

Kalmarhem ajaa Ängössä asuntoprojektia huolimatta asukkaiden ja asianosaisten ilmaisemasta vastustuksesta. Barometern raportoi, että "Kalmarhem ei anna periksi Ängön suhteen", mikä osoittaa, että yhtiö jatkaa hanketta paikallisesta vastustuksesta huolimatta. Ängö-kysymys kuvastaa laajempaa kaavaa, jossa Kalmarhem priorisoi laajentumista nykyisten asukkaiden näkemysten kustannuksella.


4. Kaava ja johtopäätös

Kahdeksan dokumentoitua ongelma-aluetta osoittavat yhteisen kaavan. Kalmarhem toimii johdonmukaisesti kaupallisena toimijana voittoa tavoitellen sen sijaan, että se olisi yleishyödyllinen asuntotoimisto, jolla on yhteiskuntavastuu. Vuokralaisia kohdellaan asiakkaina markkinoilla, joilla ei ole vaihtoehtoja — heidän mahdollisuutensa vaihtaa vuokranantajaa ovat rajalliset, ja Kalmarhem hyödyntää tätä epäsymmetriaa.

Kaava voidaan tiivistää neljään pääpiirteeseen. Ensinnäkin viestinnän puute, jossa yhtiö aktiivisesti välttelee yhteydenpitoa valittavien vuokralaisten kanssa. Toiseksi taloudellinen priorisointi, jossa yhtiö johdonmukaisesti valitsee halvimman vaihtoehdon, vaikka se vahingoittaisi vuokralaisia. Kolmanneksi tekninen osaamattomuus, jota kuvastaa nelivuotinen epäonnistuminen iLOQ-järjestelmän kanssa. Ja neljänneksi kuuntelemattomuus, jossa protesteja ja kritiikkiä jatkuvasti sivuutetaan.

Kalmarin kunnanvaltuusto — joka viime kädessä omistaa yhtiön Kalmar Kommunbolag AB:n kautta — kantaa lopullisen vastuun Kalmarhemin ohjaamisesta sen yleishyödyllisen tehtävän mukaisesti. Nykyinen tilanne viittaa siihen, että tämä ohjaus on riittämätöntä.


5. Lähteet

Barometern (2024-02-28): "Kalmarhem haluaa ratkaista digitaalisten avainten ongelmat: 'Asioita, joita pitää säätää'"
Barometern (2024-05-26): Mielipidekirjoitus: "Jotain on mennyt pieleen Kalmarhemin tavassa kohdata vuokralaisiaan"
Barometern (2025): "Kritiikki Kalmarhemia kohtaan: 'Miksi he tekevät näin?'"
Barometern (2025-08/09): "Kalmarhem saa purkaa rivitalot – protesteista huolimatta"
Barometern (2025): "Vastine: Kalmarhem edistää asuinalueiden segregaatiota"
Barometern (2024): "Kalmarhem pitää sähkötuen – monet vuokralaiset jäävät ilman"
Barometern: "Kalmarhem ei anna periksi Ängön suhteen"
Kalmarhem Tiedote & Vuokralaisliitto: Vuokraneuvottelut 2025
Allabolag.se: Kalmarhem AB, y-tunnus 556526-5906
Allbolagen (2010:879): Laki yleishyödyllisistä kunnallisista asunto-osakeyhtiöistä

Lähdeviite Tämä raportti perustuu avoimiin lähteisiin: Allabolag.se, Bolagsverket, julkiset kunnalliset asiakirjat, Nydemokrati.org laskuanalyysi, riksfusk_master.db (3.8M+ laskua, 290 kuntaa, 2022–2024). Raportti on koneellisesti generoitu Objektiv AI — Claude Sonnet 4.6 (Anthropic) -järjestelmällä. Julkaistu: 2026-03-31.